sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Hyvää mieltä Helsingistä

Aurinkoa, kirpeää kevätlämpöä eräänä lauantaiaamuna Helsingissä:


Ihan heti oman kotioven vieressä kevätkaihonkukka oli avannut silmänsä ensimmäistä kertaa tänä vuonna.


.

Tori ja munkkipossut. Ne meillä on talvellakin, mutta talvella meillä ei ole...



 ...kesäkukkakauppiaita! Orvokit, yrtit, mummon pelakuut ja mansikantaimet.



Helsinki on merta, tuulta ja laivoja. Laivoja, jotka pysyvät satamassa; laivoja, joilla voi tehdä piknikin; laivoja, joilla ollessaan ei tedä vesillä olevansakaan; laivoja, jotka tuovat kaukaisia vieraita.




Kauppatorilta voi tehdä laivamatkan Amazonasille asti.


<><><><>

Vaikka niitä vihataan, vaikka ne ovat maanvaiva, niin nokkelia ja taitavia ne ovat, se on myönnettävä, kauniitakin. Eikä toria oikein voi kuvitella kokonaan ilman niitä. Kaupunki on kaikkien.


<><><><>


Hyvänmielenosoitus matkalla kohti Malesian lähetystöä. Hymyilevä retkue on osa tempausta, jolla tahdottiin ainaisen rutinan sijasta näyttää, että hyvänkin mielen voi tuoda esille niin, että huomataan. Muutaman tunnin aikana joukkueet kiersivät suurlähetystöjä kiittämässä niitä hyvistä asioista, joita niiden edustamat valtiot ovat maailmalle suoneet. Malesia on antanut meille leijat. Tuulisen pääkaupunkimme asukkaat kiittävät Malesiaa ilon palasista taivaalla!




Taidetta ei  voi karsinoida, ei aidata, mutta aitaan voi taiteilla. Se kuuluisa museo ei ehkä koskaan kasva rannalle, mutta hyvä tahto ja pienet ahkerat maalarit ovat kaunistaneet työmaa-aidan rannan väripilkuksi. Ohikulkijan ominaisuudessa kiitän Helsingin Satamaa ja Katajanokan ala-asteen oppilaita harmaan kävelyreitin ilostuttamisesta.





Tällä kävelyllä aidan taidevalikoiman suosikkini löytyi helposti. Kuva kertokoon paremmin kuin sanat. Iloista vappua kautta Suomen!





PS. En ole koskaan nähnyt tätä tarvittavan, mutta siinä se on, kenenkään turmelematta ja tärvelemättä, kaiken varalta. Hyvä etten ole. Hyvä, että se silti on siinä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti