Hellyyttä helmille

Oma Vanamoni on jo vuosien takaa

Parin viikon takaisella messukäynnillä oli helppo todeta helmien ajankohtaisuus. Eräs korumme on tosin ollut sitä jo pidemmän aikaa, sillä klassisen kaunis suosikki Vanamo äänestettiin viime syksynä kauneimmaksi Kalevala Koruksi.

Laajan Vanamo-sarjan kaikissa osissa on käytetty helmiä. Ne puolestaan vaativat hiukan erityiskohtelua, herkkiä kun ovat paitsi ulkonäöltään, myös luonteeltaan. Pienellä huolellisuudella ja hellyydellä helmet kuitenkin säilyvät pitkään kauniina.

Muutkin kuin helmikorut, mutta etenkin juuri ne, kannattaa riisua aina yöksi sekä saunaan, suihkuun, uimahalliin ja urheilemaan mennessä. Helmet eivät ole äärimmäisyyksien ystäviä. Niiden hohto voi himmetä sekä ylenpalttisesta kuivuudesta että - hassua sinänsä vedestä tulevalle - myös liiallisesta kosteudesta. Helmien luonnostaan sisältämä kosteus säilyy parhaiten, kun niitä käytetään puhdasta ihoa vasten. Helmiään arvostava auringonpalvoja kylläkin jättää ne kotiin rannalle lähtiesään.

Helmi koostuu simpukan kehittämästä sideaineena toimivasta konkiinista ja siihen kiteytyneestä kalsiumkarbonaatista. Mikroskoopilla katsottuna helmen pinta on liuskainen kuin pärekatto. Saippua, hiuslakka ja muut kosmeettiset aineet kuivattavat sideainetta, kalkkisälpä taas on arka kuumuudelle ja hapoille. Helmen pinta on melko pehmeä, joten helmisormuksen kanssa ei kannata tehdä puutarhatöitä - mutta toisaalta: eipä mikään muukaan sormus ole naarmuttavissa, likaavissa ja kuluttavissa töissä omimmillaan.

Helmiä voi silloin tällöin pestä haalealla, hyvin miedolla saippuavedellä ja kuivata sen jälkeen pehmeällä kankaalla. Pitkien helminauhojen sitomisessa käytetyn helmisilkin pitää antaa pesun jälkeen kuivua hyvin, koska märkänä se venyy helposti. Jonkin verran helmisilkki venyy joka tapaukessa kaulassa. Vanamonkin helminauhat solmitaan siksi hyvin tiukoiksi, ja vasta käytössä ne notkistuvat sopiviksi.

Mutta miten montaa eri sävyä, kokoa ja muotoa käsitteen "roosa helmi" alle mahtuukaan? Sen tietää vain hän, ken on omin silmin todennut luonnon monimuotoisuuden saattaessaan kaltaistaan etsiviä korvakoruja pareiksi...


Tuima tammikuu alkaa viimein olla ohi. Siispä toivotan kaikille helmeilevää helmikuun alkua, valkoisia hankia, aurinkoisia päiviä!

Saija